lauantai 10. tammikuuta 2015

Vempainmies: Parrot Bebop Drone kokemukset (osa 1)

Vempainmies on uusi artikkelisarja, jonka nyt aloitan Fiksua.com blogissani. Vempainmies hankkii uusimmat gadgetit ja tekee niistä sinulle selkeät raportit.


Mikä ja miksi?

Olen mielenkiinnolla seurannut jo kotvasen aikaa lentävien drone -koneiden kehitystä ja katsonut Youtubesta kateellisena hienoja drone-lennokeilla kuvattuja videoita, mitä ihmiset ovat maailmalla tehneet. 

Joten itseä kiehtoi lentävissä droneissa juuri niiden mahdollisuus tehdä hienoja videoita. Toki täytyy myöntää, että varmasti myös visio siitä, että voin poikieni kanssa leikkiä ja viettää hauskaa aikaa oli myös tärkeä pointti.

Ostin myös itse aiemmin Micro Drone 2.0 pienoisdronen kameramoduulilla, mutta se osoittautui pettymykseksi. Kameran kuvanlaatu oli erittäin heikko, lennokki lensi jo sisätiloissa vaappuen, joten videokuva oli erittäin heiluvaa. Lisäksi ennen kaikkea lennokki oli todella haastava lentää, joka teki lentämisestä hauskan sijasta stressaavaa, kun sai pelätä koko ajan mihin se lopulta tipahtaa ja säilyykö vielä ehjänä.

Bebop Drone on saatavana kolmessa eri värissä;
keltaisena, punaisena ja syaanina.

Olin jo noin vajaa vuosi sitten lähellä hankkia Parrotin AR Drone 2.0:n, mutta koska se oli ollut jo markkinoilla kohtuullisen pitkään jäin odottamaan sen seuraajaa. Aika pian Parrot julkaisikin jo ennakkotietoja Bebop Dronesta, mutta myyntiin Suomeen nämä ennätti vasta vuoden vaihteen jälkeen. Omani tilasin Verkkokauppa.comista.

Käyttöönotto

Käyttöönotto oli kohtuullisen selkeää pienistä epäloogisuuksista ja ohjeiden puuttumisesta huolimatta. 

Ensimmäisenä käytännössä pakkauksesta piti ottaa akkulaturi, kytkeä siihen EU-adapteri ja laittaa ensimmäinen akku lataukseen. Positiivinen yllätys oli kuitenkin se, että drone toimitettiin kahdella akulla. Tämä on tärkeää, sillä n. 13 minuutin lentoaika ei kyllä monesti riitä. Akku latautuu noin tunnissa, joka on mielestäni kohtuullisen nopea latausaika.

Seuraavaksi latasin Parrotin FreeFlight 3 -sovelluksen iOS:n App Storesta (löytyy sekä iPhonella että iPadille). Jos löytyy molemmat, on todennäköisesti iPad parempi vaihtoehto, koska mahdolliset puhelut eivät keskeytä lentämistä. Lisäksi näyttö on isompi, josta näkee Bebopin kameran sekä kallistusohjaus toimii varmemmin ottein. Kannattaa huomioida, että hakusanalla "Freeflight" ei tule edes ensiksi juuri tämä tarvittava kolmos versio näkyviin, joten kannattaa suoraan hakea hakusanalla "freeflight 3". Androidille löytyy myös oma sovelluksensa.

Pakkauksessa mukana myös varasiipiä ja sisälentämisen tarkoitetut "styroksiset" hull-suojat,
jotka kiinnitetään roottoreiden alle (huomioi värit; keltainen pää keltaisten roottoreiden alle).

Ensimmäisenä FreeFlight 3:ssa kannattaa rekisteröityä Parrotin Flight Academyyn, koska ohjelma ehdottaa sitä miltei joka käänteessä. Rekisteröityminen ei nimittäin onnistu silloin, kun olet yhteydessä droneen, koska iPhone/iPad on silloin wlan-yhteydessä ainoastaan droneen.

Akun liitosjohto on piilossa ja sen saa esiin lenksusta vetämällä.
Luin ennen Bebopin hankkimista, että akun kiinnitys oli tuottanut joillekkin käyttäjille pään rapsutusta. Tästä viisastuneena tiesinkin, että akun kiinnitysjohto on Bepopin sisällä ja sitä täytyy selkeästi vetää lenksusta, jotta sen saa riittävästi ulos kiinnittääkseen akkuun.

Virrat droneen tulee akkupaikan alapuolelta olevasta napista. Valon pitäisi tällöin syttyä vihreäksi. Kuitenkin ensimmäisellä kerralla minulla valo jäi vilkkumaan punaiseksi ja FreeFlight sovellus kertoi virhekoodiksi, että yksi moottoreista on viallinen. Moottori kuitenkin rupesi toimimaan, kun sammutin dronen ja käynnistin sen uudestaan. Tämän jälkeen virhe-ilmoitusta ei ole tullut. Joten en tiedä olisiko moottori voinut olla jotenkin "lukossa" aluksi, sillä käynnistysvaiheessa moottorit selkeästi testataan ja siitä kuuluu pientä napsutusääntä.

Kameran linssissä on irroitettava suoja, jota kannattaa käyttää niin
kuin missä tahansa muussakin kamerassa.
Kun drone on päällä voi siihen liittyä iPadilla/iPhonella wlan-yhteydellä. Bepopin wlan-verkon nimi näkyy selkeästi "bepop-..............." -nimisenä. Kuitenkin verkon löytyminen iPadillä/iPhonella kestää välillä yllättävänkin pitkään. Itse välillä ainakin peruutin wlan-valikosta taaksepäin ja tulin uudestaan wlan-verkon etsintään, kun tuntui, että verkko ei vaan löytynyt millään.

Verkkoon liityttymisen jälkeen, kin käynnistää FreeFlight 3:n, tulee alkuvalikkoon myös oma painikkeensa lentämiselle. Kun menee lentotilaan, ilmoittaa drone ensimmäisenä, että tee ulkotilan kaliborointi. Eli oletuksena Bebop on ulkotilassa. Koska minä olen ensimmäisessä vaiheessa lentämässä sisätilassa, peruin tämän kalibroinnin. Menin asetuksiin ja valitsin sisätilan, jonka jälkeen vasta tein sisätilan kalibroinnin. Väärässä tilassa lentäminen aiheuttaa kuuleman mukaan omituisuuksia, joten tämän suhteen kannattaa olla tarkkana.

Summa summa rum käytöönotosta. 

Käyttöohjeiden puuttuminen aiheutti hieman päänvaivaa. Löysin myöhemmin, muutaman lentokerran jälkeen alla olevat viralliset kolmivaiheiset video-opastukset käyttönotosta, lentämiseen ja aina videoiden nauhoittamiseen saakka. Suosittelen näiden katsomista.





Tulossa pian, pysy kuulolla! Seuraavassa osassa kerron varsinaisista lentokokemuksista ja videoiden kuvaamisesta.